Nepal

Tuossa edellisessa tekstissa unohdin mainita miten rahaongelmat lopulta ratkesivat. Yhdessa kylassa huomasin automatin, josta nostin Visalla sileita seteleita. Talla asioilla on tapna jarjestya.

23.12.2010 Kohalpur, Nepal

Jatkoin taas matkaani. Tavoitteena oli paasta Butwal nimiseen kaupunkiin ennen pimeaa.

Tie oli valilla kuten tahankin asti, enimmakseen maaseutua, jokunen kyla ja harvemmassa kaupunkeja. Valilla metsaa. Nyt kuitenkin uuten elementtina oli valilla makia, ei viela korkeita Nepalin mittapuun mukaan. Liikennetta melko vahan ja se oli paljon rauhallisempaa kuin Intiassa. Muutama pysahdys, juoma- tai teetauolle ja silloin talloin valokuvausta.

Ila alkoi hamartaa ja Butwal lahestyi, samalla maet tulivat selvasti korkeammiksi. Butwalista jatkaisin sitten eri tieta koilliseen kohti vuoristoa ja Pokharaa.

Lopulta saavuin Butwaliin. Selvasti suurin kaupunki tahan asti.Sielta lahtee tie lanteen, jota pitkin tulin. Toinen tie jatkaa itaan kohti katmandua. Pohjoiseen pain jatkuu tie Pokharaan ja etelaan kohti Intiaa. Tama on vilkas risteyskaupunki.

Hotellin loytaminen oli tas yllattavan vaikeaa. Juuri kukan ei tuntunut puhuvan englantia. Lopulta loysin jonkunlaisen hotellin, joka oli ikavahko ja kallis. Ikkunoiden hyttysverkot eivat pitaneet ja hyttysia oli valtavasti. Hotellin avoimessa pohjakerroksessa oli valtava generattori joka huusi infernaalista metelia. Toisen kerroksen vastaanotossa melu oli viela kova ja huoneessakin hairitseva. Viela yritys loytaa banaaneja illalliseksi joka lopulta onnistui vaikka ensin tuntuikin epatoivoiselta. Olin liian myohaan liikkeella ja Neplissa kaikki paikat menevat aikaisin kiinni. Yolla hyttyset kavivat kimppuun. Lopult nukuin hanskat kadessa, moottoripyoralasit silmilla ja huivit paassa ja kaulalla suojaamassa hyttysilta. Kuuma tuli mutta parempi sekin kuin hyttysten ruokana. Yolla ilmeisesti sahkoverkko alkoi taas toimia silla yhtaakkia generaattori hiljeni.

24.12.2010 Butwal, Nepal

Aamulla jatkoin matkaa, Nyt tie olikin aika erilaista, kunnon vuoristotieta. Valilla pitkia mutkittelevia nousuja ja sitten tas loputtomia laskuja. Monsuunin sateet kuulemma joka vuosi aiheuttavat taalla maanvuoryja ja tien rikkoutumisen monin paikoin. Niita kohtia siten korjataan seuraavaan monsuuniin asti. Enimmakseen tie oli kuitenkin yllattavan hyva. Oli suorastaan maaginen hetki kun ensimmaiset lumihuippuiset vuoret tulivat nakyviin. Lopulta tie laskeutui pokharan laaksoon ja kaupunki levittaytyi silmien edessa. Onko tama tosiaan sama paikka jossa olin 1993? Silloin kaupunki oli vain pienen osan nykyisesta koostaan. Etsiydyin turistialueelle, Lakesideen, jarven rannalle. Taalla tapaisin taas lansimaisi ihmisia, joita en ollut nahnyt melkein viikkoon. Illalla viela kavelylle, syomaan ja pikaisesti kaymaan baarissa.

25.-27.12.2010 Pokhara, Nepal

Joulupaiva alkoi huonosti, jalkoja sarki todella pahasti ja kavely oli vaivalloista. Ensin luulin etta ajminen li ollut liian kova rasitus selalle. Lopulta kuitenkin ymmarsin ettei selassa vikaa ole vaan kyseessa on kihtitulehdus. Ilmeisesti lahes paastoaminen vatsataudin takia on sekoittanut aineenvaihdunnan ja laukaissut kihdin.

Muuten olen tutkinut kaupunkia, ajellut hieman moottoripyoralla kaupungin ymparistossa, geokatkoillyt, kaynyt baarissa, hankkinut uusia ystavia, tavannut suomalaisen Jyrkin Turusta. Huomenna taalla alkaa monipaivaiset katufestivaalit. Aion nauttia niista ennen lahtoani Katmanduun.